Aherrus

Viiko vaaleista ja arkista aherrusta. Kiitos kaikille niille jotka äänestitte minua. 56 ääntä on mielestäni tosi paljon. Se on yli yks ääni/vuosi/mun ikä! Se on paljon se.
Tämä viikko onkin ollut sitten hirmuista hurakkaa; jouduin yht`äkkiä paikkaamaan Suomen Hevoseen. Lassin roolin. Neljässä harjotuksessa piti oppia melkoisesti asioita. Ihmissuhteet, millainen henkilö Lassi on, untertextit(se mitä ei oo kirjoitettu, mutta on olennaista ja jopa tärkeämpää kuin kirjotettu teksti), tulot ja menot, asemat, toiminnot, siihen työryhmään sisälle pääseminen(oli muuten helpointa) ja tietenkin varsinainen kirjoitettu teksti(vuorosanat), joka on sitä kuuluvaa osiota roolissa. Näiden kaikkien yhteen sovittaminen ja sitten vaan yleisön eteen. Ei ois muuten onnistunut ilman työryhmän(näyttelijät, Anneli Juustinen, Jaana Kahra, Mirjami Kukkola, Työväen Näyttämöltä lainassa Riitta Toropainen, Janne Raudaskoski ja minä, kuiskaaja, ÄÄNI, valo,pukijat, tarpeisto, koko talon henkilökunta) mittaamatonta,vilpitöntä ja täydellistä tukea. KIITOS. Ens viikolla vielä neljästi saan olla mukana tässä loistavassa porukassa ja nautin siitä todella.
Kuinka Äkäpussi kesytetään näytelmää harjoitellaan. Ensi-ilta tammikuun loppupuolella. Sen ohjaa Kari Paukkunen ja minulla on kunnia olla hänen assistenttinaan tässä ratkiriemukkaassa esityksessä. Siinähän tämä talvi menee taiteillessa. Sitten viikolla yhdeksän tai yksitoista joudun polvitähystykseen. 34 vuoden taiteilun jälkeen alkaa paikat rapistua ja nyt pitää vähän korjailla että pystyis vielä täyspainoisesti hommia loppuajan tekemään(ennen eläkkeelle lähtöä).
Tämmöstä nyt
hannu